Philip Teir:
Talvisota
Avioliittoromaani
Otava. 2013
Olin lukenut arvion tästä teoksesta ja kun näin sen kirjastossa, nappasin sen mukaani.
Kun ensimmäisen kerran lueskelin sitä, olin aika pettynyt. Ajattelin sen olevan taas yksi pitkästyttävä tarina porvarillisesta avioliitosta. Takakansiteksti lupasi älykästä ja viiltävän hauskaa lukukokemusta, mutta minua lähinnä haukotutti.
Ennen kuin tartuin kirjan uudestaan - minähän en kirjoja kesken jätä - satuin lukemaan jostain arvion, jossa sitä kutsuttiin avioliittokomediaksi. Sen jälkeen koko asenteeni muuttui. Aloin lukea kirjaa komediana ja kuinka ollakaan, teos imaisi minut mukaansa ihan uudella tavalla.
Romaani kuvaa keski-ikäisen pariskunnan, Maxin ja Katriinan avioliittoa. Heillä on kaksi aikuista lasta ja elämä kutakuinkin mallillaan. Tai no, sen pitäisi olla, mutta molempia vaivaa oikeastaan ihan normaali nuivuus. Katriina on kyllästynyt työhönsä ja hän kaipaisi mieheltään enemmän huomiota, Mitä se ikinä tarkoittaakaan, se ei oikein käynyt edes ilmi. Koska asiat eivät ole hyvin, ne ovat siis huonosti ja siksi kaikenlaista huomauteltavaa alkaa löytyä. Se ilmenee toisen kyttäämisenä ja vaatimuksina.
Max kaipaa myös elämäänsä uutta sisältöä, hän haaveilee syrjähypystä entisen opiskelijansa kanssa. Suhde ei kuitenkaan saa oikein tulta alleen, mutta siitä tulee kuitenkin (teko)syy Maxin ja Katriinan avioliiton hajoamiseen.
Teoksessa kuvataan myös Maxin ja Katriinan tyttärien Evan ja Helenin elämää. Minun suosikkihahmoni oli kuitenkin ehdottomasti Max. Katriina oli minusta lähinnä takakireä räksyttävä akka.
Talvisota ei ollut loppujen lopuksi lainkaan hullumpi romaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti